Arviointi on aina ollut osa opetus- ja oppimisprosessia. Ammattiosaamisen näytöt siirsivät arvioinnin painopistettä osaamisen arviointiin. Oppimisen arviointi korostuu osana oppimisprosessia.
Arviointihan on opettajan perustyötä. Onko siinä jotakin ihmeellistä? Keskustelu arvioinnista voi herättää intohimoja - ainakin tunteita se herättää.
Avataanpa keskustelu arvioinnista työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kontekstissa.
Mikä on arvioinnin tavoite ja tarkoitus?
Arvioinnin tarkoitus on tietenkin antaa opiskelijalle ja ohjaajalle palaute siitä, kuinka hyvin yhteisesti sovitut, opetussuunnitelmaan kirjatut tavoitteet tulevat täytetyiksi. Kyseisten tavoitteiden on täytyttävä riippumatta siitä, missä oppiminen tapahtuu.
VastaaPoistaMielestäni arvioinnin tarkoitus on antaa opiskleijalle palautetta oppijan osaamisesta ja kannustaa häntä oppimaan lisää.
VastaaPoistaAmmattiosaamisen näyttöjen arvioinnista en osaa paljon kommentoida, sillä minua ei ole siihen hommaan atto-opettajana "päästetty".
Pätevä atto-opettaja saa arvioida attoja.
Perinteisesti arviointi on ollut opitun arviointia. Opintojaksojen päätteeksi on järjestetty kokeita ja tenttejä ja niiden perusteella on annettu arvosanoja.
VastaaPoistaOpitun arvioinnin tilalle on tullut osaamisen arviointi, jolloin tarkastellaan laajasti ja monipuolisesti oppijan osaamista, niinkuin Vellu sanoi, riippumatta siitä, missä oppimisympäristöissä osaaminen on hankittu. Osaamisen arviointi tapahtuu ammattiosaamisen näytössä.
Kun osaamista arvioidaan monipuolisesti aidoissa työtilanteissa, arviodaan samanaikaisesti useita eri asioita. Näyttäisi siltä, että atto-opettajiakin tarvitaan tunnistamaan joitakin osaamisalueita, joiden hallinta vaikuttaa osaamisen laatuun. Marja, kyllä Sinuakin ja muita atto-opettajia tarvitaan, kun avaintaidot ja atto-osaaminen ymmärretään osaksi laadukasta osaamista.
Mitä sitten on oppimisen arviointi?
Oppimisen arviointi ja osaamisen arviointi on uusien tutkintojen perusteiden voimaan tullessa täsmennetty niin, että vain osaamisen arvioinnista opiskelija saa arvosanat todistukseen. On haluttu myös korostaa oppimisen arvioinnin merkitystä kannustavana ja motivoivana palautteen antona opintojen aikana, ei vasta opintojen päätyttyä. Tämän soveltaminen ei ole valinnaista vaan pakollista Opetushallituksen määräysten perusteella.
VastaaPoistaOmniassa opettajat ovat kritisoineet paljon sitä, että opiskelijat eivät motivoidu, kun eivät saa enää numeroarvosanoja opintojaksoista (oppimisen arviointia). Opettajien mukaan myös opiskelijat ovat toivoneet numeroita opintokortteihinsa. Tätä palautetta en ole kuullut opiskelijoilta suoraan.
Mikään ei estä opettajaa käymästä yhdessä opiskelijan kanssa läpi tutkinnon osan kriteeritaulukkoa ja yhdessä pohtia, missä kohdassa taulukkoa opiskelijan sen hetkinen osaaminen on ja mitä ovat lopulliset tavoitteet. Jos yhdessä todetaan, että kaikki osaamisen alueet liikkuvat kiitettävän tasolla, on parasta siirtyä näyttämään osaaminen ja nopeuttaa valmistusta.
Viime keväänä opiskelijat saivat vanhojen tutkintojen perusteiden mukaan laadittuja tutkintotodistuksia. Useimmissa tutkinnoissa oli hyvin tavanomaista, että päättötodistuksen arvosanat poikkesivat suuresti näyttötodistusten arvosanoista molempiin suuntiin jopa samassa tutkintotodistuksessa. Kun ulkopuolisena tarkastelin todistuksia, ihmettelin mitä on ollut entisissä todistuksissa muu osaamisen arviointi, joka niin suuresti on vaikuttanut päättötodistusten arvosanoihin joko korottavasti tai laskevasti. Muutamassa tapauksessa selvisi, että päättöarvosanaa annettaessa oli vain otettu opintojaksojen arvosanojen keskiarvo, jolloin koko ryhmän todistukset lähetettiin uudelleen arviointiin. Vaikka kyseessä olivat vanhat tutkinnot, tuli määräys näytöistä ja muusta osaamisen arvioinnista voimaan kaikille 1.8.2006 jälkeen opintonsa aloittaneille. Keskiarvon laskemista ei ole kuitenkaan onnistuttu poisoppimaan.
Omnian ammattiopistossa saatiin juuri päätökseen rakennusalan ammattiosaamisen näyttöjen itsearviointi, jossa todettiin, että edellisen kaltaista virhettä ei pääse tapahtumaan, kun opintokortissa on pelkkiä S-kirjaimia ja tutkintotodistuksen arvosanat tulevat näytöistä. Muu arviointi, kuten työturvallisuuskortit on vain oltava suoritettu. Työturvallisuusosaaminen joko vain on tai ei ole, eikä kortin suorittaminen korota arvosanaa. Edes työssäoppimaan ei pääse, ellei hallitse työturvallisuusasioita.
On tehty myös radikaali ehdotus, että tuodaan opintojaksoihin mahdollisuus antaa arvosana 0 – 10, jolloin päättöarvosana on joka tapauksessa annettava näyttöjen perusteella. Tässä on kuitenkin se vaara, että opintojen aikaisen palautteen antaminen vähenee.
Arviointi on yksi niistä asioista, jotka koulutuspäälliköt nostivat ”uuden opettajuuden” keskeiseksi kohdaksi, johon tarvitaan koulutusta kaikilla tasoilla. Samaan tulokseen on tullut Opetushallitus ja Koulutuksen arviointineuvosto eri tutkimuksissaan. Tulevaisuudessa Omniassa siis tuetaan opettajia antamalla mm. arviointiin koulutusta.
Omniassa ei arvioida ainoastaan opiskelijoiden oppimista ja osaamista, vaan Omniaa arvioidaan myös koulutuksen järjestäjänä.
VastaaPoistaSekä Opetushallituksen että Koulutuksen arviointineuvoston arvioinneissa on suuri paino ollut ammattiosaamisen näytöillä ja niiden toteuttamisella.
Koulutuksen arviointineuvoston julkaisussa "Näyttöä on" on luettelo niistä koulutuksen järjestäjistä, jotka ovat ylittäneet tavoitetason kaikilla osa-alueilla. Omnia ei ollut vielä tässä joukossa. Kehittämisen ja parantamisen varaa siis on.
Arviointia tekevät opiskelijat, toiset opiskelijat vertaisarviointina ja opettaja. Arvioinnin tarkoitus on antaa tietoa tämänhetkisestä tilanteesta oppimisen ja opiskelutaitojen suhteen ja vinkkejä kehittymistä varten. Arviointivälineenä ovat yhteiset opetuskeskustelut, arviointilomakkeet, avoimet kyselyt, palautekeskustelut ja numeroarvioinnit.
VastaaPoistaLeena kirjoitti... "Tulevaisuudessa Omniassa siis tuetaan opettajia antamalla mm. arviointiin koulutusta."
VastaaPoistaTervehdin ilolla. Olen huomannut, että kovin monenlaista käsitystä liikkuu uuden opsin tutkinnon osien arvioinnista ja opettajan roolista arvioinnissa.
Milestäni ATTO-aineita saa arvioida vain atto-opettaja, mutta mitä siihen arviointiin sisällytetään? Meillä Tavastiassa on toivottavasti syksyllä alkamassa hanke, jossa atto-opettajat ja ammatilliset opettajat tekevät yhteistyötä. Tarkoituksena on ottaa atto-aineiden arviointiin mukaan "paloja" ammattipuolella tapahtuvasta opetuksesta. Mitkä ovat ne aineet, jotka lähtevät mukaan hankkeeseen, jää nähtäväksi. Itse en usko ja ei kai ole tarvettakaan yrittää kaikkia atto-aineita integroida ammatilliseen. Mutta jään mielenkiinnolla odottamaan. Onko jollain jo kokemuksia tällaisesta toiminnasta?
VastaaPoistaJatketaan keskustelua oppimisen arvioinnista.
VastaaPoistaPoimintoja ammatillisesta koulutuksesta annetusta laista ja asetuksesta sekä opetushallituksen määräyksestä ja ohjeista:
"Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin."
"Arvioinnilla ohjataan motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä. Samalla kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja."
Miltä mahtaisi tuntua, jos opiskelisi pari, kolme vuotta eikä saisi lainkaan palautetta? Ja jos palautteen saisi kerralla opintojen päättyessä?
Jos ajatellaan, että oppimisen arvioinnin tavoitteena on edistää oppimista, millaisia menetelmiä ja välineitä käytämme?
Yhtenä tavoitteena mainittiin itsearviointitaitojen kehittäminen. Siihen päästään itsetuntemusta vahvistamalla. Itsetuntemuksen kehittyminen taas edellyttää jatkuvaa palautetta sekä opettajalta, ohjaajalta että vertaisilta.
Minua on kiinnostanut esittää graafisesti opiskelija-arvioinnin koko kenttä. Siis arvioinnin toimintaympäristö, johon sisältyy sekä oppimisen arviointi että osaamisen arviointi ja jossa on kuvattu arvioinnin tavoitteet, toimijat, menetelmät, välineet ja vielä ajankohdat.
Kuka tulisi mukaan tähän urakkaan? Tehdään se yhdessä täällä sosiaalisessa mediassa. Läpinäkyvästi, innovatiivisesti. Heittäkää kehiin työkaluja ja ideoita.